Pääkirjoitus 5/2025

Helluntai – Jeesuksen lupaama juhla Pyhässä Hengessä

Timo Laato, päätoimittaja

Kuva: Pixabay

Jeesus on kristillisen helluntaijuhlan alullepanija. Ennen taivaaseen astumistaan hän lupasi opetuslapsilleen Hengen, josta Johanneksen evankeliumi käyttää nimitystä parakleetos. Se sana kääntyy latinaksi advocatus. Tarkkaan ottaen se merkitsee ’häntä, joka on kutsuttu’ (minun luokseni). Sellainen henkilö on tietysti advokaatti eli puolustusasianaja tai ”Puolus­ta­ja”. Hän puolustaa minua perkeleen syytöksiä vastaan, kun olen rikkonut lain kaikissa yksityiskohdissa. Hän puo­lustaa minua maailman kiukkua vastaan, kun arastelen avata suutani to­tuu­den puolesta. Puolustaapa hän minua jo­­pa omaa sydäntäni vastaan, kun se soimaa minua vasten kas­voja epäonnistumisistani.

Puolustuksen lähtökohtana tai perustana on, että Henki ottaa ”minun omastani” eli Kristuksen rakkauden varastoista ja ju­listaa meille. Hän kirkastaa Kristuksen (Joh. 16:14), joka on ansainnut meille täydellisen syntien an­teeksisaamisen. Se puolustuspuheenvuoro kestää!

Kreikan sana parakleetos voidaan myös kääntää ”Puhemieheksi”, joka puhuu meidän edestämme. Erityisesti hän puhuu puolestamme, kun hän rukoilee sanomattomin huokauksin sisimmässämme. Me kun emme edes tiedä, mitä rukoilisimme (Room. 8:26).

Näin ollen parakleetos kääntyy myös ”Auttajaksi”, koska hän aina auttaa avutonta, joka huutaa häntä lähel­le, tukemaan kaikessa hädässä. Minun Auttajanani voi olla vain hän, joka on varta vasten ”kutsuttu” minun luok­se­ni.

Se, joka on lähellä, on samalla se, joka lohduttaa. Siksi kreikassa vastaavaa verbiä käytetään usein myös mer­kityk­ses­sä ’lohduttaa’. Bibliassa parakleetos käännetäänkin ”Lohduttajaksi”. Sepä on äärimmäisen loh­dut­ta­va ajatus.

Meidän tykömme kutsuttu Henki osaa myös rohkaista. Häntä voidaan siitä syystä kutsua ”Rohkaisijaksi”. Hän roh­kai­see turvautumaan häneen, kun omat taitomme eivät riitä mihinkään ja olemme luovuttamassa. Silloin hän patistaa meitä tarttumaan vain toimeen. ”Niin kuin tehtäväsi, niin on kykysi ja voimasi.”

Apt. 4:36 kertoo KR 1992 mukaan, että Barnabas sai apostoleilta juuri lisänimen Rohkaisija, oik. ”rohkai­sun poika” (hyios pa­rakleseos). KR 1938 kääntää saman ilmauksen ”Kehottajaksi”. Paavali käyttää vastaavaa ver­biä kehottaessaan seurakuntalaisiaan elämään oikein. Hän kehottaa heitä siis kantamaan Hengen hedel­mää. Henki se vasta onkin parakleetos eli ’Kehottaja’.

On edelleen tärkeätä huomata, että Henki on nimenomaan (jumaluuden kolmas) persoona eikä mikään per­soonaton voima. Kreikan sana ”Henki” on neutri (to pneuma), mutta Jeesus puhuu hänestä toistuvasti hä­ne­nä eli mas­kuliinis­sa (ekeinos, Joh. 16:13-14). Älä unohda sitä kansakoulun oppilasta, joka sai täy­den kympin us­kon­non ko­keesta palauttamalla pelkän tyhjän paperin. Koekysymyksenä oli ”Pyhä Henki ja sen tehtävät”. Se oli kamalaa harhaoppia. Ei tuollaista Henkeä ole olemassa. Olisi täytynyt puhua Pyhästä Hengestä ja hä­nen tehtävistään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Uusi testamentti opettaa Pyhästä Hengestä seuraavasti.

Hän on:

  1. Puolustaja tai puolustusasianajaja.
  2. Puhemies eli esirukoilija.
  3. Meitä lähellä ja meidän tykönämme oleva Auttaja.
  4. Lohduttaja.
  5. Rohkaisija.
  6. Kehottaja.

 

Pyhä Henki on Hän, jumaluuden kolmas persoona, eikä siis jokin persoonaton voima, ”se”. Häntä me ylistäm­me ja pal­vomme, kun laulamme kiitosta pyhälle Kolminaisuudelle.

OSZAR »